Lea Pennanen
Kun paluumuuttajan elo on asettunut uomiinsa ja ihmeellisyydet alkavat tuntua tavanomaisuuksilta, on hyvä hetki pysähtyä katsomaan omaa kotipitäjäänsä turistin silmin. Mitä kaikkea hienoa meillä täällä onkaan, ja miten helppoa on sivuuttaa tuo kaikki hienous arkisen aherruksen puuduttamana! Siksi päätin tällä kertaa kirjoittaa siitä, mitä tekisin, jos asuisin aivan muualla mutta viettäisin lomaviikon Kesälahdella. Vaihtoehtoja toki riittäisi pidemmäksikin aikaa, joten vaikeita valintoja oli tehtävä. Tässä kuitenkin yksi ehdotus lomailijan unelmaviikoksi Keski-Karjalan sydämessä, Kesälahden pitäjässä. Ihanteellinen ajankohta viikko-ohjelman toteuttamiselle lienee keskikesä, mutta pienin muutoksin se sopii vaikka keskelle marraskuuta.
Maanantai: ulkoilua ja urheilua
Lomaviikon aluksi vietän virkistävän ulkoilupäivän Sortolammen ja Pitkälammen ympäristössä: tunnelmallista kangasmetsää sekä useita eri reittejä pururadoilla, joista osa on valaistu iltavirkkuja varten. Horkkanotkon urheilukentällä saatan hyvällä säkällä päästä mukaan höntsäpesisjoukkueen treeneihin. Reippailun päätteeksi kipaisen vielä muutaman kerran ylös ja alas kentän laidalla sijaitsevat kuntoportaat. Urheilullinen päivä onnistuu Kesälahdella helposti, ja sellaisen jälkeen maistuukin sauna ja uinti Karjalan Kalamiesten kalamajalla Sarvisalossa, jonne mahdun mukavasti myös yöpymään.
Tiistai: Pyhäjärven parhaat
Koska herään aamulla jo valmiiksi Sarvisalosta, aion tänään rauhassa tutustua tähän ainutlaatuiseen saareen. Päivän ohjelmaan sisältyy veneilyä ja saarihyppelyä lumoavan kauniilla Karjalan Pyhäjärvellä sekä vierailuja (ja toivottavasti maistiaisia!) paikallisilla mansikkatiloilla. Yöpymispaikaksi valitsen luksustason airbnb-majoituksen Ukonniemen viinitarhalla.
Keskiviikko: perinnemaisemia ja korkeita paikkoja
Vuokraan maastopyörän Lakeland Karelia Oy:ltä ja suuntaan kohti Totkunniemeä, halki valtakunnallisesti arvokkaiden perinnemaisemien, päämääränäni Hovinmäen lintutorni. Kiipeän torniin tärisevin jaloin, mutta ylös päästyäni olen ikionnellinen siitä, että uskalsin: näkymät ovat henkeäsalpaavat! Lounaan nautin yhdessä itäisen Suomen parhaista ravintoloista, joka tietenkin on legendaarinen Pivanka kuutostien varressa.
Torstai: historian siipien havinaa
Torstain pääkohde on Kesälahti-Seuran ylläpitämä kotiseutumuseo, jonka historia ulottuu 1600-luvulle saakka. Alueella sijaitsee muun muassa Suomen suurin savutupa, ja koko miljöö, kesälahtelainen pihapiiri ulkorakennuksineen ja esineistöineen, havainnollistaa paikallishistoriaa käsin kosketeltavasti. Teen myös pienen lenkin Kirkkolammella pitkospuita pitkin ja syön herkullisen keittolounaan Myllytuvan kahvilassa. Iltapäivällä osallistun vielä opastetulle kierrokselle historiallisessa Mäntyniemen kartanossa ja päätän jäädä yöksi samaan pihapiiriin kuuluvaan Havinoi-residenssiin.
Perjantai: rantaelämää Puruvedellä
Aurinko paistaa täydeltä terältä, joten tänään on ehdottomasti vuorossa rantapäivä Kesälahden Rivieralla eli Ruokkeen lomakylässä. Nautiskelen Puruveden aalloista, valkoisesta, loputtomasta hiekkarannasta ja lomakylän ravintolan antimista. Kun rannalla lojuminen ja järvessä pulkkaaminen alkaa kyllästyttää, pelaan padelia tai lähden suppailemaan. Tarkkailen myös kiinnostuneena karavaanareiden elämää ja alan jo suunnitella matkailuauton vuokraamista seuraavaksi kesäksi. Tämän yön nukun kuitenkin makeasti lomakylän vuokramökissä.
Lauantai: kulttuuria monessa muodossa
Lauantai on omistettu Sovintolan kulttuurikeskukselle: uppoudun taiteeseen Kesälahden kulttuuriseuran galleriassa, teen kirjalöytöjä Kirjakammarissa, hankin Korennon puodista paikallisten kädentaitajien tuotteita tuliaisiksi ja nautin päiväkahvit Sovintolan kahvilassa. Majoituskin järjestyy kätevästi saman katon alta, Sovintolan residenssistä. Iltaohjelmaksi on luvassa karaokea paikallisessa kuppilassa, Karin Cafessa, jonka tunnelma on autenttisen kaurismäkeläinen.
Sunnuntai: luontopolulta Suomen ihanimpaan kahvilaan
Tänään haluan kiertää Pohjois-Karjalan parhaaksi äänestetyn luontopolun, sillä sen lähtöpiste sijaitsee sopivasti Sovintolan pihassa. Reitti onkin upea: vaihteleva, monipuolinen ja juuri sopivan mittainen. Ulkoilun jälkeen vietän herkutteluhetken Sovintolan päädyssä sijaitsevassa Matamin Lumon Kahvikammarissa, joka on niin ikään äänestetty Suomen ihanimmaksi kahvilaksi! Onpa tässä pienessä pitäjässä paljon asioita, joihin on liitetty superlatiiveja ihan kansanäänestyksellä. Siitä sietäisi olla ylpeä, ja taatusti täällä ollaankin.
Lähden haikein mielin kotimatkalle, ja mielessäni pyörivät erään toisen turistin jollekulle paikalliselle kaihoisasti lausumat sanat: ”Ajatella, te saatte elää tässä ihanassa paikassa joka päivä!”
Kirjoittaja on 44-vuotias paluumuuttaja, joka joskus unohtaa, että elää näin ihanassa paikassa. Joka päivä.
Keski-Karjala myötäisessä 