Avainsana-arkisto:maallemuutto

Vaeltavat piirakat

”Omalla kylällämme olemme jo hyvässä vauhdissa ruokamatkailun kehittämisen suhteen. Päätimme ensin muistutella mieleen, mitä näillä seuduin on syöty ennen Grandiosaa, miten emännät ovat herkkunsa valmistaneet ja minkälaisia tarinoita oman ruokaperintömme tiimoilta tunnetaan. Sillä ensin on tunnettava itsensä, jotta sitä voisi esitellä vieraille.”

Paluumuuttajan tilannekatsaus

Nyt kun paluumuutostamme Vantaalta Kesälahdelle on kulunut vuosi ja kolme kuukautta, on hyvä aika tehdä tilannekatsaus. Mitä tulikaan tehtyä? Oliko tässä mitään järkeä? Millaisia olivat paluumuuttajan odotukset, toiveet ja pelot, ja millaista puolestaan on ollut todellisuus?

Onnellisesti maalainen

Olen viettänyt lähes kaksi vuosikymmentä Välimerelle muuttaneiden suomalaisten yhteisössä ja eniten kuulemani lauseet ovat: ”Ei kyllä saa Suomessa tällaista palvelua! Tämäkin asia hoitui niin näppärästi, Suomessa olisi mennyt kuukausia”.  Tai: ”On ihanaa, kun ihmiset ovat yhteisöllisiä ja uteliaita, Suomessa vain murjotetaan eikä välitetä lähimmäisestä. Kaikilla on kiire, eikä kukaan jouda juttelemaan.”

Onpas mukava sanoa tähän väliin, että ei muuten pidä paikkaansa.

Elokuu

Meeri Kähkönen Elokuu. Niin vain kesä hurahti. Tohmajärvellä meillä oli edelliskesään verraten vaihtelevampaa säätä, vettä tuli mukavasti ja tasaisesti. Se oli onni, sillä kaksituhatta uutta taimea istutettiin heti toukokuun lopussa maahan, niin Kiteelle kuin tänne Tohmajärvelle. Meillä harataan, vaikka nykyisin monet viljelijät käyttävät termiä äestää. “Hara persiiseen ja mänöks!”, sanoi isäntä ja istutti minut Jonnan,Jatka lukemista ”Elokuu”

Miksi en matkaisi tunnin työmatkaa?

Satu Käyhkö-Lehmuksela / Puhoksen kehittämisyhdistys ry Kaksi vuorotyöläistä tuumii arjen palapeliä – kuka on missäkin minäkin päivänä? Pääsevätkö isovanhemmat torstaina vai perjantaina? Kuka hoitaa lapset yhteisen yövuoron aikana? Kaiken tämän palapelin jälkeen lisätään yksi osio paloja lisää: tunnin työmatka suuntaansa. Kilometreistä ei kannata puhua, koska minuuteista ja tunneista puhuen voi verrata työmatkaansa ”isolla kirkolla” ajavienJatka lukemista ”Miksi en matkaisi tunnin työmatkaa?”

Ikävä sinne, missä en ole

Minna Rautiainen-Cimrin Intiaanit sanovat, että matkamiehen sielu kulkee pidemmän ajan maasta toiseen kuin keho. Minun sieluni seikkaili matkallaan seitsemän kuukautta. Ihmettelinkin, miten kepeätä ja helppoa on paluumuuttaminen. En muka tuntenut ikävää turkoosin sinisten vetten äärelle. Kunnes Valtteri-myrskyn jälkeen oveeni koputettiin. Lumen keskellä se seisoi; repaleinen, reissussa rähjääntynyt sieluni. Toivotin odotetun vieraan tervetulleeksi, keitin pannullisen teetäJatka lukemista ”Ikävä sinne, missä en ole”

Yhteisöllisyys maalla vs. kaupungissa

Meeri Kähkönen Kysyin tilan Instagram-tilillä seuraajiltamme, olisiko seuraava blogiteksti liittyen yhteisöllisyyteen vai käytännön tekemisen vaikutuksesta aivoihin. Kaikki aiheet liittyvät maaseudulla asumiseen ja siihen, miten huomasin niiden vaikuttavan itseeni niin positiivisesti. Vastausten perusteella kirjoitan yhteisöllisyydestä tällä kertaa. Ensiksi voin todeta, ettei itse yhteisön muodostumisessa ole mitenkään suuria eroja. Asui sitten kaupungissa tai maaseudulla. Yhteisön muodostavat ihmiset,Jatka lukemista ”Yhteisöllisyys maalla vs. kaupungissa”

”Tänne minä kuulun, täällä minä haluan asua”

Kaisu Leinonen Kertomus juurtumisesta Kiteen Puhokseen. Muutin perheeni kanssa Kiteen Puhokseen marraskuussa 2020. Kun asiaa tarkastelee nyt puolitoista vuotta myöhemmin, niin se tuntuu aikamoiselta onnenkantamoiselta ja hyvien sattumien summalta. Näin tämän pitikin mennä.  Etsiskelimme omakotitaloa pitkään ja kävimme katsomassa montaa kohdetta aika laajalta alueelta. Ei ollut missään nimessä kiveen hakattu, että asettuisimme Kiteelle, saatikka Puhokseen.Jatka lukemista ””Tänne minä kuulun, täällä minä haluan asua””