Kesälahti lapsen näkökulmasta

Lea Pennanen

Meillä aikuisilla on tapana ajatella ikään kuin lasten puolesta – muidenkin kuin omiemme – mikä on usein tarpeellista ja jopa välttämätöntä. Mutta välillä olisi hyvä pysähtyä ja muistaa, että myös lapsilla itsellään on ajatuksia, kokemuksia, mielipiteitä ja tietoa. YK:n lapsen oikeuksien sopimus on tullut Suomessa voimaan vuonna 1991, ja sopimuksen artiklan 12 mukaan “Lapsella on oikeus ilmaista omat mielipiteensä kaikissa itseään koskevissa asioissa ja ne on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti.”

Käytännön esimerkki: tätä blogisarjaa kirjoittaessani olen useasti pysähtynyt sen äärelle, mitä kaikkea mahtavaa Kesälahti ja koko Keski-Karjala tarjoaa lapsiperheen näkökulmasta. Tämä on kuitenkin viime kädessä ollut minun, aikuisen, tulkinta siitä, miten lapsi asiat kokee – tai miten itse koin ne silloin reilut 30 vuotta sitten, kun elin lapsuuttani Kesälahdella. Nyt on siis jo korkea aika kysyä aiheesta varsinaisilta kokemusasiantuntijoilta eli lapsilta itseltään!

Haastattelin tätä blogikirjoitusta varten neljää lasta. Erityisen laajasta otannasta ei siis ole kyse, joten vastausten pohjalta ei kannata tehdä sen kummempia johtopäätöksiä Kesälahdesta tai täällä asumisesta. Haastattelut tarjoavat kuitenkin pienen ja kiinnostavan kurkistuksen kesälahtelaislapsen kokemus- ja elämismaailmaan.

Haastateltavina olivat Denis (10 vuotta), Igor (8 vuotta), Saimi (8 vuotta) ja Aura (8 vuotta). Jatkossa käytän haastateltavista etunimen ensimmäistä kirjainta.

Kuinka kauan olet asunut Kesälahdella?

D: Melkein vuoden. Tulin tänne 20.3.2022.

I: Muutin Kesälahdelle 12.9.2022.

S: Noin puolitoista vuotta.

A: Olen asunut täällä koko ikäni.

Missä asuit ennen?

D: Ukrainassa, Kubein kylässä Odessan alueella.

I: Asuin ennen Savonlinnassa, maaliskuusta 2022 saakka. Ukrainassa kotikaupunkini oli Zaporižžja.

S: Vantaalla, ja sitä ennen Helsingissä.

Millainen paikka Kesälahti on verrattuna aiempaan asuinpaikkaasi?

D: Kesälahti on parempi. Täällä on kavereita ja tunnen paljon ihmisiä täältä. Tykkään olla täällä koulussa.

I: Ukraina on parempi, sillä kaipaan ystäviäni Ukrainassa.

S: On paljon samoja asioita: esimerkiksi kirjasto, koulu, kauppa ja muut perusjutut löytyvät sekä Kesälahdelta että Vantaalta. Erojakin on paljon: Kesälahdella ei ole liikennevaloja eikä hirveästi autoja tai ruuhkia. Kesälahti on rauhallisempi.

Miten kuvailisit Kesälahtea sellaiselle, joka ei ole täällä koskaan täällä käynyt?

S: Kesälahti on rauhallinen paikka. Täällä on kivaa. On paljon maaseutua, ei hirveästi kaupunkia. Täällä on kivaa varsinkin se, että ei ole niin paljon hulinaa ja hälinää ja vilskettä.

A: Kesälahdella on kivaa ja rentouttavaa. Täällä on hyviä rantoja ja tosi paljon taloja.

Mitä tykkäät tehdä Kesälahdella?

D: Leikin ulkona kavereiden kanssa ja sisällä asuintaloni kerhohuoneessa. Pyöräilen ja pelaan jalkapalloa. Käyn nuokkarilla, se on parasta!

I: Pelaan puhelimella, opettelen suomen kieltä, lasken mäkeä ja luistelen.

A: Tykkään uida Taipaleen rannalla, pelata kännykällä sekä luistella ja hiihtää urheilukentällä.

S: Kesällä tykkään uida varsinkin Taipaleessa. Tykkään hiihtää metsäladuilla, täällä on kivoja sellaisia. Käyn kokkikerhossa ja pianotunnilla. Tykkään myös käydä kavereiden luona tai saada kavereita kylään meille. Täällä on hyvä puoli se, että monet kaverit asuvat lähellä.

Mitä Kesälahdelta puuttuu, mitä kaipaisit tänne?

D: Haluaisin isäni tänne. Ja uimahalli olisi kiva!

I: Tänne tarvittaisiin disko, että pääsisi tanssimaan!

A ja S: Uimahalli!

Vaikka tämä haastattelu oli varsin kepeä ja pienimuotoinen, se voi olla alku jollekin suuremmalle. Samalla tarjoan ilmaisen vinkin kuntapäättäjille ja oikeastaan kaikille aikuisille: pyytäkää lapset mukaan keskusteluihin, kokouksiin ja päätöksentekoon. Kysykää lapsilta asioista, jotka koskevat heitä. Kuunnelkaa lapsia. Ottakaa lapset ja heidän mielipiteensä vakavasti. Sanotaan, että lapsissa on tulevaisuus, mutta he ovat arvokkaita yksilöitä jo nyt, eivät ainoastaan tulevina aikuisina, kuntalaisina ja veronmaksajina.

Kirjoittaja on 43-vuotias kesälahtelainen paluumuuttaja, joka yrittää huomioida lapsinäkökulman myös arjen keskellä muttei ihan aina onnistu siinä.