Uusi normaali – kyllä, se on tässä ja nyt. Koronan kanssa on opeteltu elämään tammikuusta 2020 lähtien, ensin seuraillen ja sitten eristyksissä. Syksyn 2021 aikana tiukoista rajoituksista on siirrytty epidemiatilanteen mukaan mukautuviin suosituksiin ja alueellisiin toimiin. Edelleen tiiviisti seuraten muualla maailmassa pandemiatilanteen kehittymistä.
Pandemian alkuvaiheessa yrityksissä oli tarve keskittyä tarpeenmukaisesti kriisinhallintaan, liiketoiminnan vakauttamiseen ja jatkuvuuden varmistamiseen. Kriisitilanteissa jokainen reagoi omalla tavallaan. Useimmat kuitenkin kokevat ja käyvät läpi kriisin neljä vaihetta. Yrittäjien joukossa oli jonkin verran nähtävissä ensimmäisen eli sokkivaiheen aiheuttaman lamaantumisen pitkittymistä. Mutta myös yrityksiä, jotka muutoskyvykkäinä pystyivät nopeasti uudistamaan toimintaansa ja palveluitaan tilanteeseen sopiviksi (take awayt, kotiinkuljetukset, drive in -kaistat, etäpalvelut, jne).
Reaktiovaiheessa etsittiin syyllistä ja syyllisiä monella eri tasolla ja taholla – tämä vaihe näyttää osittain jääneen tai palaavan pandemiatilanteen eläessä. Kolmannessa eli työstämisvaiheessa voidaan ajatella oltavan silloin, kun kerrataan menneitä eristys- ja sulkuvaiheiden kokemuksia ja tapahtumia. Ahdistuksen ja epävarmuuden tunteet veivät ja vievät voimavaroja yrityksissä ja yrittäjiltä. Haikaillaan entisten hyvien aikojen perään; kelle se tarkoittaa aikaa ilman maskeja ja turvavälejä, kelle pelkkiä lähitapaamisia, kelle odotusta asiakkaiden käyttäytymisen palautumisesta ”normaaliksi”.
Uudelleen suuntautumisen vaiheeseen on onneksi jo päästy suurimmassa osassa yrityksiä. Toimintoja, tuotteita ja palveluja on opittu sopeuttamaan. On hyväksytty, että tilanne nyt oli mikä oli ja tietynlaisessa epävarmuudessa on elettävä jatkossakin – niin kuin liiketoiminnassa jossain määrin aina.
Viimeistään nyt on syytä tarkistaa ja tarpeen mukaan päivittää yrityksen strategia. Toisin sanoen laatia konkreettisia toimenpiteitä sisältävä suunnitelma siitä, kuinka yritys saavuttaa tavoitteensa ja visionsa eli varmistaa tulevan menestyksensä. On huomioitava asiakkaiden, sidosryhmien ja toimintaympäristön tarpeet ja tulevat muutokset sekä laadittava vaihtoehtoisia toimintamalleja ja -suunnitelmia. Toteutukseen valitaan sitten vaihtoehdoista se, jolla uskotaan, että menestys asetetuilla reunaehdoilla ja riskitasolla parhaiten saavutetaan. Ja koska asiat eivät käytännössä aina toteudu siten kuin on suunniteltu, on valitussa strategiassa hyvä olla myös joustavuutta.
Vaikka hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, ei timanttinenkaan strategia toteudu itsekseen, vaan vaatii yrityksen jokaisen työntekijän sitoutumista sen toteuttamiseen käytännössä. Sittenhän se varsinainen tekeminen vasta alkaa, lähtötilanteen analysoinnin ja toimenpiteiden suunnittelun jälkeen!
Niin, mitä se normaali sitten on? Asiakkaiden – niin yksittäisten kuluttajien kuin yritysasiakkaidenkin – odotukset, toiveet ja tarpeet olivat muutoksessa jo ennen koronaa, ja pandemian seurauksena yhä enemmän. Digitaalisuus ja teknologinen kehitys ottivat koronan myötä vuosien harppauksia käytön ja siten myös osaamisen vaatimusten osalta. Sovelluksia, alustoja ja kanavia kehitetään ja uusia luodaan koko ajan. Osaavista ammattilaisista käydään kovenevaa kilpailua työnantajien kesken yhä useammalla toimialalla. On työntekijän markkinat, joilla yrityksen on työnantajana erotuttava edukseen. Ja lunastettava myös käytännössä lupauksensa niin työntekijöilleen kuin asiakkailleen. Yrityksen liiketoiminnan odotetaan olevan läpinäkyvää ja vastuullista myös monien sidosryhmätoimijoiden näkökulmasta. Sanojen on tultava näkyviksi teoissa, toimintaympäristön muutostahdin nopeutuessa edelleen.
PS. Strategiatyöhön on saatavilla apua, esim. KETIn Pre Act -hankkeen ja ELY-keskuksen yritysten kehittämispalveluiden kautta. Alkuun pääsee vaikkapa ottamalla yhteyttä allekirjoittaneeseen.
Katariina Eskelinen, yritysneuvoja
040 140 7505, katariina.eskelinen@keti.fi
Varaa tapaamis- tai soittoaika
Keski-Karjala myötäisessä 