Kulttuuri ja monipaikkaisuus

Matka Helsingistä Kesälahdelle taittuu nopeammin kuin kukaan meistä odotti. Kaupunkimaiseman vaihtuessa luontoon muuttuu mielikin kevyeksi, vaikka vierailumme Keski-Karjalan kunnissa onkin asiapitoinen.

Olemme kolme Metropolia Ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon linjan opiskelijaa Helsingistä – Anna Kovács, Adelina Lovisa ja Justus Mättö. Teemme opinnäytetyötä monipaikkaisuuden ilmiön tuomista mahdollisuuksista kulttuuritarjonnan kehittämiseen Keski-Karjalan alueella. Tavoitteenamme on opinnäytetyön avulla edistää seudun kulttuurielämää sekä tukea monipaikkaisten ihmisten vuorovaikutusta alueen toimijoiden kanssa. Jokaisella meistä on sekä omakohtaista että yhteistä kiinnostusta opinnäytetyön teemaan, jota tarkastelemme harvinaisesti kolmen katseen kautta.

Anne Lindeberg-Piiroinen (oik.) kertoi Mäntyniemen kartanon historiasta. Mäntyniemessä on jo vuosisatojen ajan yhdistynyt monipaikkaisuus ja kulttuuri.

Ennen yhteisen projektin aloitusta olimme kukin tahoillamme pohtineet ja kiinnittäneet huomiota monipaikkaisuuteen, ihmisten liikkumiseen ja elämiseen eri paikkakuntien ja alueiden välillä. Vaikka kaupungistuminen on ollut trendikästä, ja me kaikki asumme tällä hetkellä Helsingissä, on asumisen, työnteon ja elämän monimuotoisuus ollut kiehtova ajatus tulevaisuuteen. Koronapandemian alettua pienten kaupunkiasuntojen realiteetit ovat nousseet pinnalle varmasti monien mielessä: voisiko elää jotenkin muuten?

Monipaikkaisuus on ilmiö, joka hakee edelleen muotoaan. Se voi olla joko pakotettua (esim. erilaiset perhemuodot, pakolaisuus) tai vapaaehtoista (esim. mökkiläisyys, asuntovaihdot). Monipaikkaisuudessa voisi ajatella, että elää ottaen ilon irti useammista ympäristöistä ja niiden tuomista mahdollisuuksista.

Vierailumme oli tiivis ja täynnä informaatiota. Pääsimme majoittumaan viehättävään Kesälahden Havinoi-residenssiin, joka on osa Mäntyniemen kartanon historiaa ja kauneutta huokuvaa sukutilaa. Vierailimme Kiteellä haastattelemassa kulttuuriohjaaja Markus Pulkkista, jolta saimme kattavan kierroksen Kiteen kulttuurielämästä ja pääsimme tutustumaan myös A Nightwish Story -näyttelyyn. Tutustuimme myös Tohmajärven Mustan Kissan Museopamaukseen, josta löytyi paljon hienoa historiaan sidottua tietoa ja ihmeteltävää.

Poismuutto pieniltä paikkakunnilta on merkittävä haaste tulevaisuudessa ja jo nyt. Arvokasta historiaa ja tarinoita kantavia pieniä kyliä kuihtuu pois, ja huoltosuhde kaupungeista heikkenee. Poismuuton syitä voi olla monia, mutta uskomme, että kulttuurielämän vahvistaminen tukee seudun elinvoimaisuutta. Kun seudulle tahdotaan tulla tai jäädä, synnyttää se tarpeita esimerkiksi palveluille ja uusille työpaikoille, joihin vastata.

Toimittajat jututtivat opiskelijoita lähtöpäivän aamuna.

Ensivaikutelma alueesta ja sen tekijöistä oli inspiroiva – työn, elämisen ja asioiden edistämisen mutkattomuus sekä se, miten tulimme kohdatuksi, antoivat meille paljon intoa ja iloa työn jatkamiseen.

Adelina Lovisa

Karjalaisen juttu 28.6.2021 (maksumuurin takana).

Koti-Karjalan juttu 22.6.2021 (maksumuurin takana).

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: