Olisiko Norjan mallista apua maaseutualueiden elinvoimaisuuden säilyttämiseen ja lisäämiseen?
Harvaan asuttujen alueiden (HAMA) parlamentaarinen työryhmä on teettänyt ennakkoarvioinnin Norjan mallin mukaisista aluekehitystoimenpiteistä. Valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojasen mukaan erilaiset taloudelliset keinot ja verohuojennukset voisivat olla mahdollisia ilman, että perustuslaki toimia estää.
Mitä nämä keinot tai oikeastaan porkkanat voisivat olla? Arvioinnissa on tarkasteltu lainsäädännön näkökulmasta muun muassa verohelpotuksia, lainahuojennuksia ja lisiä. Esimerkiksi henkilöt, jotka muuttavat harvaan asutulle alueelle, voisivat saada verohuojennusta palkasta.
Lisäksi harvaan asutulle maaseudulle töihin tuleva voisi saada huojennusta opintolainan takaisinmaksuun, jopa niin, että opintolainaa saisi anteeksi 2600 euron arvosta vuosittain. Kun asuu riittävän kauan maalla, laina pyyhkiytyy pois kokonaan, kunhan korot maksaa itse.
Työllisyyttä ja yritystoimintaa edistettäisiin siten, että uusilta yrityksiltä poistetaan työnantajamaksut. Jopa vanha syrjäseutulisä voisi tehdä paluun, sillä syrjäisillä alueilla toimiville virkamiehille voitaisiin maksaa syrjäseutulisää.
Ojanen suosittelee, että HAMA-työryhmän ehdottamat toimenpiteet toteutettaisiin aluksi määräaikaisina kokeilulakeina. Näin saataisiin myös tarvittavaa tietoa toimenpiteiden tosiasiallisista vaikutuksista.
Ehdotetut toimet kuulostavat erittäin kannatettavilta. Keski-Karjalassa Rääkkylän kunta on harvaan asuttua maaseutua, Kitee ja Tohmajärvi luokitellaan ydinmaaseuduksi, joten meilläkin vain osa seudusta pääsisi mahdollisen kokeilun piiriin. Miten HAMA-työryhmän ehdotuksille käy, jää nähtäväksi.
Norjan mallin mukaisia toimia täydentäisi hienosti ehdotettu Kiteen veromallikokeilu, jolla helpotettaisiin tuotannollisten yritysten verotusta. Verokokeilun kautta yrityksillä jäisi rahaa yrityksen toiminnan kehittämiseen, investointeihin ja työntekijöiden palkkaamiseen.
Suvi Spoof, seutumarkkinoija
Keski-Karjala myötäisessä 