Olen toiminut Keski-Karjalan alueen matkailukoordinaattorina kohta vuoden päivät. Tähän vuoteen on kieltämättä mahtunut vähintäänkin paljon. Haasteita sekä avoimia kysymyksiä riittää vielä varmasti pitkälle tulevaisuuteen. Kaikille lienee myös jo tässä vaiheessa selvää, että kuluva vuosi on monilla aloilla ja liiketoiminnan osa-alueilla pakottanut haastamaan perinteisiä toimintaa kannattelevia työskentelytapoja sekä ajattelumalleja. Olisikin naiivia sanoa, etteikö tämä olisi vaikuttanut yrityksien toimintaan.
Oma ammattitaitoni jo tittelini perusteella kohdistuu matkailuun ja tähän minulta löytyykin alueemme elinkeinorakenteiden osalta myös se kaikkein selkein näkemys. Yksi tämän vuoden suurimmista kärsijöistä on maailmanlaajuisestikin mitattuna ollut matkailuala. Keski-Karjalan osalta vaikutukset realisoituvat viime kevään ja kuluneen syksyn tilastoissa, vaikka kesän majoitustilastot kotimaan matkailun osalta olivatkin positiivista luettavaa. Erikoisesta vuodesta huolimatta olen päässyt sisälle alueemme matkailuliiketoimintaa ympäröiviin haasteisiin, ja koronaa ei pitäisi nimetä tekosyyksi itse ydinongelmien taustalla.
Markkinointi?
Aloitetaan näiden suurimpien Keski-Karjalan matkailua leimaavien haasteiden ja kehitystä jarruttavien ydinongelmien purkaminen markkinoinnin perusteista. Kaikille lienee selvää, että markkinoinnin perusta ja koko idea on aivan aluksi kertoa omista tuotteista ja palveluista, jotta muutkin niistä tietävät. Kevään, kesän ja syksyn aikana sekä minä, että VisitKarelia olemme useamman kerran kyselleet eri kanavissa alueemme yrityksien palvelutarjontaa. Tässä yhteydessä asiasta julkisesti kirjoitettaessa lienee kaikille selvää, ettei tämä informaatio ole matkailutoimijoiden suunnalta kovinkaan konkreettisesti liikkunut ulospäin. Miksi?
Korona ei myöskään ole tähän millään lailla syyllinen, koska sekä tapahtumia että palvelutuotteita olen huomannut ja kuullut alueella järjestettävän. Sekä minä että VisitKarelia mielellämme autamme tuomaan näitä palveluja esille, koska palveleehan se yhtä lailla myös alueellisen markkinoinnin tarkoitusperiä. Se vain sattuu olemaan valitettavan hankalaa, jos ei ole informaatiota mistä viestiä. Jatkossa pyydänkin teitä entistä aktiivisemmin ilmoittamaan näistä tapahtumista, ohjelmista ja tuotteista, jotta tieto varmasti myös meidät tavoittaa. Apuakin saa lisäksi kysyä, mikäli ideointiin tarvitaan uusia ja erilaisia näkökulmia.
Tuotteistus?
Mitä tulee sitten tuotteistamiseen? Aloitetaan vaikka lyhyesti sillä, että asiakas on tyhmä. Piste. Tällä tarkoitan sitä, että harva matkailija oikeasti tietää uudelle alueelle saapuessaan, mitä kaikkea siellä voi tehdä. Tuotteistamisen perustarkoitus on myynnin ohella helpottaa asiakkaan ostoprosessia ja päätöksentekoa tarjoamalla valmiiksi mietittyjä vaihtoehtoja. Harva vaatekaupan asiakas esimerkiksi pyytää kauppaa tilaamaan itselleen räätälöidyn tuotteen valmistajalta. Miksi pitäisi olettaa, että matkailija osaa ja haluaa tilata itselleen räätälöidyn kokonaisuuden matkailuyritykseltä?
Tunnen kyllä kulutustavaroiden ja elämyspalveluiden eroavaisuudet myyntiartikkelina, mutta tätä on silti ihan hyvä pysähtyä hetkeksi miettimään. Yksittäinen matkailija harvoin tuntee riittävän hyvin yrityksen palvelutarjontaan sisältyviä fasiliteetteja, saatikka niiden luomia mahdollisuuksia toteuttaa spesifioituja tuotekokonaisuuksia. Tuotteistamista ei käytännössä ole tehty loppuun asti, jos valmiitkin ideat löytyvät vain omasta päästä eikä ole olemassa mitään, josta julkisesti viestiä. Varsin kauas on tultu 2020-luvulla niistä ajoista, kun asiakas tarttuu verkkosivuilla roikkuvaan tekstinpätkään, missä kehotetaan ottamaan yhteyttä, jotta voidaan räätälöidä juuri sinulle sopiva kokonaisuus. Nykypäivän matkailija on tyhmä ja laiska ja haluaa valita lomansa sisällön valmiiksi tarjotuista vaihtoehdoista. Nämä vaihtoehdot sitten joko miellyttävät tai eivät.
Digitaalinen saavutettavuus?
Kolmas alueemme matkailunkehittymistä rajoittava iso ydinongelma on digitaalinen saavutettavuus. Digitaalisesti löydettävissä ja varattavissa alueemme palveluntarjonnasta on vain murto-osa. Nykypäivänä tämä käytännössä tarkoittaa, että alueemme tuotteita ei ole olemassa. Yleisenä mietteenä heitän ilmaan, miksi majoitustoimijat ovat olleet digitaalisesti varattavissa jo reilun kymmenen vuotta, mutta ohjelmapalveluiden tarjoajien osalta edelleen mietitään, kannattaako se?
Digitaalisuudesta ja sen räjähdysmäisesti kasvavasta roolista on puhuttu kansainvälisesti koko 2000-luku. Tässäkin blogissa useamman kerran, ja viimeksi isommin vuonna 2017 otsikolla Digi se tulee. Ja kyllä, otsikkohan itsessään on surkuhupaisa, koska ei digi ole mihinkään tulossa, vaan se on ollut Keski-Karjalassakin jo 20 vuotta. Tässä vaiheessa on oikeasti enää turha odotella ja rauhassa katsoa, josko se digitaalisuus olisi se tulevaisuuden juttu. Digitaalisuus ei ole lähdössä yhtään mihinkään. Kanavat itsessään tulevat varmasti muuttumaan vuosien varrella, mutta niin ne ovat muuttuneet ennen nettiäkin, kirjeistä faxiin ja sähköpostien kautta pikaviesteihin. Jostain on uuden edessä pakko aloittaa ja se kannattaa tehdä mahdollisimman nopeasti, mikäli oikeasti haluaa rakentaa pitkällä tähtäimellä kannattavaa ja kasvavaa liiketoimintaa.
Palatakseni vielä aikaisempaan kysymykseen. Yleisimmin saan vastauksena majoituspalvelujen ja ohjelmapalvelujen digitaalisen varattavuuden väliseen eroavuuteen sen, että ohjelmapalveluissa hinnoittelu ja kulut ovat sidonnaisia osallistujamäärään. Tämä pitää paikkansa, mutta miksi niiden myyminen digitaalisesti kuitenkin onnistuu muualla Suomessa ja maailmalla? Oikeampi vastaus on se, että tuotteita ei yksinkertaisesti vain ole tuotteistettu niin pitkälle, että niitä voitaisiin laittaa nettiin varattavaksi.
Kuten huomataan, loppujen lopuksi nämä kaikki ydinongelmat nivoutuvat osaltansa yhteen. Maailma muuttuu, kuten myös ihmiset ja heidän tarpeensa. Välillä on hyvä palata kaiken juurille ja miettiä mistä se kokonaisuus oikeastaan alkaakaan rakentua. Tässä Keski-Karjalan alue on jäänyt jalkoihin ja valitettavasti tippunut pois kehityksen kelkasta. Palveluprosessin ja asiakkaan digitaalisen ostopolun tunnistaminen tulisi matkailuyrityksissä ottaa kiinteäksi osaksi koko tuotteistamista ja tarkastella tätä yhtenä suurena kokonaisuutena, jossa jokainen palikka tukee toinen toistaan.
Lari Turunen, matkailukoordinaattori
Keski-Karjala myötäisessä 