Mietteitä koronatuista

Kohta viisi kuukautta on kamppailtu koronavirusta ja sen vaikutuksia vastaan kotimaassa ja ympäri maapalloa. Kova on tauti, niin terveille saatikka riskiryhmiin kuuluville, joten eipä kannata aliarvioida sen voimaa ja kykyä levittäytyä. Vaan ihmetellä pitää muutamienkin valtionpäämiesten vähätteleviä twiittejä ja järjenjuoksua asiasta…

Korona-epidemialla (tai pandemiahan se taitaa yli maanosien ulottuvana olla) on ollut mittavia vaikutuksia koko yhteiskunnassa ja elinkeinoelämässä. KETIissä on kirjattu 17.3.2020 lähtien noin 750 korona-aktiviteettia (yhteydenottoja, tapaamisia, neuvontatoimenpiteitä ym.) yhteensä 370:lle seutukunnan eri yritykselle. Palvelujen toimiala on näissä kirjauksissa korostunut ylivoimaisesti n. 65 %:n osuudella eli on ollut suurin kärsijä viruksen takia. Parturit ja kampaamot, taksiliikenne, erilaiset terveyspalvelut ja ravintolat suurimpina ryhminä.

Suuren rytinän alkaessa keväällä alkoi valtiovalta nopealla aikataululla kehitellä yrityksille erilaisia tukimuotoja, joilla pyrittäisiin lieventämään häiriötilanteen vaikutuksia ja varmistamaan toiminnan jatkuvuu. Yritysneuvonnan asiakaskontaktien perusteella suurin tarve yrityksissä olisi ollut tuki vaikeasti sopeutettaville kustannuksille kuten palkoille, vuokrille, sähkölle ym. Mutta ensimmäiset tukimuodot (Business Finland, ELY) olivatkin kehittämistoimenpiteisiin tarkoitettuja, eivätkä juoksevien kulujen kompensointiin. No, euromääräisesti pienempien ns. tilanneanalyysien palkkarahat toivat monelle yritykselle hieman helpotusta akuutteihin palkkakuluihin.

Tuet kehittämistoimenpiteisiin puoltavat sinällään aina paikkaansa, koska niillä ja yritysten omalla panoksella voidaan käynnistää monenlaisia uusia kujeita, jolla tulevaisuuden kilpailukykyä voidaan parantaa. Nyt kehittämistukea pystyivät saamaan myös sellaisten toimialojen yritykset, jotka normaalitilanteessa eivät kilpailutilanne- tai muiden seikkojen perusteella tukea saa. Rahoituksia haettiin valtakunnassa runsaasti. Sellaista ilmiötä oli erityisesti ELY:n tukihaun päättyessä, että valtakunnallisen rahapotin riittämättömyys kiristi huomattavasti viime vaiheessa tehtyjen hakemusten käsittelyä. Yksinyrittäjillekin rakennettiin oma tuki, jota saa, jos osoittaa vähintään 30 %:n liikevaihdon laskun koronan takia. 2000 euron tuki oli monelle pienyrittäjälle todella tärkeä, mutta summa oli mielestäni aika mitätön ajatellen useita toimialoja, joissa tulovirta saattoi katketa kutakuinkin totaalisesti. Nämä hakemukset ohjataan Keski-Karjalan osalta ensin KETIlle, jossa tehdään lausunto rahoitusehtojen täyttymisestä lopullisen päätöksen tekevälle kunnalle. Hakemusmäärää arvioitiin valtakunnassa ilmeisen reippaasti yläkanttiin, koska reilusti vajaat puolet yksinyrittäjistä on vasta hakenut ko. tukea. Monilla toimialoilla ei ole esimerkiksi täyttynyt tuo 30 %:n liikevaihdon lasku, joten tukea ei voi saada.

Viimeisimpänä koronatukena on heinäkuun alkupuolella avautunut kustannustuen haku. Tämä Valtionkonttoriltahaettava tuki on tarkoitettu kompensoimaan yritysten vaikeasti sopeutettavia kustannuksia kuten palkkoja, vuokria ja muita kuluja omassa käytössä olevasta kiinteistöstä (lvi, sähkö, vakuutukset, kiinteistövero ym.). Tukea voi saada sellaiselle toimialalle, jossa liikevaihdon lasku on ollut vähintään 10 % ja sellainen yritys, jonka oman liikevaihdon laskun on ollut vähintään 30 %.

Jälkiviisaus on sitä parasta viisautta, sanovat. Yritysten kannalta tämä kustannustuki olisi ollut tarpeen heti koronahässäkän alkuvaiheessa, eikä nyt kun monilla aloilla on jo pikkuhiljaa saatu toimintaa uudelleen pystyyn. Loppukeväällä tukeminen käynnistettiin erilaisiin kehittämistoimiin, joita rustailtiin yritysten tarpeisiin perustuen, mutta kiireen takia karvan verran suurpiirteisestikin. Ja jos tukea onnistuttiin saamaan, niin nyt se kerrassaan tragikoomisesti leikkaa ihan eri tarkoitukseen tehdyn kustannustuen pois. 

Usealle yritykselle on viime päivinä laskeskeltu tuen mahdollisuutta, mutta aiempi koronatuki on evännyt kustannustuen. Lisäksi tukiehtoihin tutustuttaessa on selkeä havainto se, että tämä tuki on tarkoitettu suuremmille yrityksille. Tästä kertonee osin se, että tuen maksimi on yhdelle yritykselle 500 000 euroa. Jos kompensaatiota maksetaan kahden kuukauden kustannuksiin, millainen yrityksen pitää ollakaan saadakseen moisen tuen…

Aukottomaksikaan tukimuotoja ei ole saatu, sillä väliinputoajayrityksiä on jonkun verran ollut, joko yritysmuodon, toimialan, tuettavien kustannusten tms. suhteen. Mikäli kysyttävää ilmenee oman yrityksen tukimahdollisuuksien osalta, kannattaa olla yhteydessä KETIn yritysneuvontaan.

Pekka K. Vatanen, yritysneuvoja

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: